Pituuden, painon ja kehitysvaiheen seuranta nuorella urheilijalla
Pituuden, painon ja kehitysvaiheen seurannalla voidaan saada hyviä tuloksia sekä nuoren urheilijan vammojen ennaltaehkäisyssä että urheilijan suorituskyvyn kehittämisessä. Kuten tiedämme lapset ja nuoret kehittyvät eri tahdissa ja biologisesti kehitytään varhain, keskimääräisesti ja myöhään sekä kaikkea näiden väliltä. Tämän vuoksi lapsia ja nuoria tulisikin kohdella mieluummin biologisen iän mukaan kuin kronologisen iän mukaan. Kronologinen ikä tarkoittaa pelaajan ikää syntymäpäivästä lähtien ja biologinen ikä tarkoittaa sen hetkisen biologisen kasvun ja kehityksen vaihetta. Biologisen iän huomioimista varten on luotu käsite Bio-banding, jonka ajatuksena on eriyttää nuorten harjoittelua kronologisen iän sijasta biologisen iän mukaan.
Kasvun ja kehittyminen nuorella on monimuotoinen prosessi, joka harvoin on tasaista vaan saattaa heitellä paljonkin. Kahden nuoren välinen kasvaminen saattaa näyttää täysin erilaisilta vaikka he olisivatkin saman ikäisiä kronologisesti. Biologisesti näiden kronologisesti saman ikäisten ikäero voi olla jopa +4-vuotta, joka näkyy pituudessa, painossa sekä fyysisissä ominaisuuksissa kuten nopeudessa ja voimassa.
Pituutta ja painoa on helppoa seurata kotikonstein ottamalla esimerkiksi kerran kuukaudessa sekä pituus että paino ja verrataan tuloksia kuukauden sisällä. Kehitysvaiheen mittaamiseen löytyy erilaisia menetelmiä. PHV offset ja Khamis-Roche menetelmissä tulee kuitenkin muistaa, että ne ovat vain ennusteita, mutta näitä mittauksia toistamalla saadaan ennusteisiin luotettavuutta. Avaan tähän alle hieman käsitteitä sekä erilaisia kehitysvaiheen mittaamisen menetelmiä:
Peak Height Velocity (PHV): Pituuskasvun huippuvaihe, jolloin pituuskasvu on nopeimmillaan
PHV: Ilmenee tytöillä keskimärin 12-vuotiaana ja pojilla 14-vuotiaana. Tytöille pituutta tulee keskimärin 8cm/vuosi ja pojilla 10cm/vuosi
Peak Weight Velocity (PWV): Painonkasvun huippuvaihe, jolloin painonkasvu on nopeimmillaan
PWV: Ilmenee yleensä pituuskasvun huipussa tai sen jälkeen tytöillä keskimärin 12-vuotiaana ja pojilla 14-vuotiaana. Tytöille painoa tulee keskimärin 8,3kg/vuosi ja pojilla 9kg/vuosi.
Kasvukäyrä: Pituusmitan seuraaminen säännöllisesti esimerkiksi kuukausittain. Kasvukäyrässä seurataan sekä pituuskasvua että sen nopeutta.
PHV offset: tarkoittaa etäisyyttä +/- vuosina pituuskasvun huipusta. 0 –kohta tarkoittaa pituuskasvun nopeuden huippukohtaa. Arvioinnissa käytetään ennusteyhtälöä, jonka muuttujina käytetään pelaajan pituutta, istumapituutta, painoa sekä pelaajan ikää. Suhteuttamalla etäisyys PHV:stä pelaajan kronologiseen ikään saadaan arvioitua ikä, milloin PHV on/on ollut. (PHV offset on käytössä HJK akatemian mittauksissa sekä Eerikkilässä toteutettavissa mittauksissa)
Esim. Pelaaja on 12-vuotias ja etäisyys PHV:n on -1.5 v. Tällöin hänen pituuskasvunsa huippu on 1.5 vuoden päästä, jolloin arvioitu pituuskasvun huippu on hänellä 13,5-vuotiaana.
Khamis-Roche: kyseisellä menetelmällä arvioidaan pelaajan kehitysvaihe % ennustetusta aikuispituudesta (%PAH, predicted adult height). Muuttujina käytetään pelaajan pituutta, painoa, ikää ja molempien vanhempien pituutta. -1v PHV:sta ajoittuu lähelle samaa vaihetta, kun pelaaja on saavuttanut n. 89% arvioidusta aikuispituudestaan ja +1v PHV:sta, kun pelaaja on saavuttanut n. 96% arvioidusta aikuispituudestaan. (Khamis-Roche menetelmää ollaan käytetty Future-maajoukkueen tapahtumissa)
Tanner: Biologinen ikä voidaan arvioida sekundääristen sukupuolimerkkien avulla terveydenhuollon ammattilaisen toimesta.
Kasvulevyjen kuvaus: luuston ikä voidaan mitata kasvulevyistä röntgenkuvauksen avulla. Luuston ikää verrataan kronologiseen ikään, jolloin kyetään määrittelemään biologinen ikä suhteessa kronologiseen ikään. (Tämä menetelmä on ainakin ollut käytössä Manchester Unitedin akatemia joukkueissa)
PHV:n vaikutukset nuoren kehoon: Kehon mittasuhteet sekä raajojen pituudet muuttuvat kasvun aikana, joka voi aiheuttaa nuorelle esimerkiksi:
Lihaskireyksiä, koska luut kasvavat ensin ja lihakset sekä jänteet tulevat perässä. Tämä aiheuttaa yleisesti lihaskireyksiä erityisesti alaraajojen alueella. Yleisesti koko takaketjun alue saattaa kasvavalla nuorella olla kireä ja erityisesti takareisien ja alaselän alue. Muita kiristäviä alueita voivat olla myös etureidet sekä lonkankoukistajat.
Suhteellisen voimantuoton heikentymistä, koska mittasuhteet muuttuvat ja lihakset/jänteet eivät pysy perässä, jolloin voimatuotto heikkenee. Ei siis kannata olla ihmeissään jos nuoren voimatuotto yllättäen heikkenee ja se näkyy esimerkiksi voima- ja/tai nopeustesteissä.
Motorisen kontrollin heikentymistä, koska taas kerran mittasuhteet muuttuvat, joihin keho ei ole tottunut vielä. Yllättäen saattaa olla, että reisiluu kasvaa pelaajalla useamman sentin, jolloin keholla sekä aivoilla menee aikaa tottua uuteen mittaan.
PHV:n aikana harjoittelussa huomioitavia asioita:
Lihastasapainon ja voimatasojen kehittäminen sekä suoritustekniikoiden korostaminen, koska mittasuhteet muuttuvat, jotka voivat aiheuttaa lihastasapainossa häiriöitä. Usein tässä vaiheessa saattaa tulla esiin, että esimerkiksi vahvemmalla raajapuolella on voimaa ja hallintaa, mutta vastapuolella ei ole tarpeeksi. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi sen, että suoritustekniikat kärsivät ja osaltaan lisäävät lihasepätasapainoa. Tämän vuoksi PHV-vaiheessa esimerkiksi voimaharjoittelun suoritustekniikoihin tulee kiinnittää huomiota ja turvata toisaalta myös riittävä voimatasojen kehitys pituuskasvun aikana. Riittävät voimatasot suojaavat nuorta loukkaantumisilta.
Liikkuvuuden kehittäminen, koska mittasuhteet muuttuvat ja pelkästään liikkuvuuden ylläpitäminen vaatii paljon työtä. Ekstrana tehtävät liikkuvuusharjoitteet ovat erittäin tärkeitä, ettei liikkuvuusharjoituksia tulisi PHV:n aikana. Valitettavan usein huomaan vastaanotolla, että rasitusvaivoista kärsivillä nuorilla takareidet kiristävät.
Toistuvien ja yksipuolisten liikemallien vähentäminen (kiihdytykset, jarrutukset, suunnanmuutokset), koska nuoren keho ei PHV-vaiheessa kestä liikaa kovia iskuttavia liikemalleja. Kasvulevyjen alueet ovat herkkinä PHV-vaiheessa ja niiden rasituksen sietokyky on alentunut. Tässä vaiheessa olisikin hyvä, että nuorella olisi arjessa myös muuta liikuntaa kuin pelkästään yksi harrastus, jotka harrastetaan useita kertoja viikossa.
Aikaisemmissa blogikirjoituksissa ja postauksissa olenkin jo avannut tietoa enemmän PHV:n aikana ilmenevistä rasitusvammoista. Voit käydää niihin tutustumassa näiden linkkien kautta:
PHV:n aikana ilmenevät rasitusvammat:
Severin tauti kantapäässä
Osgood-schlatterin tauti polvessa
Rasitusosteopatia tai rasitusmurtuma lantion alueella, yleisemmin alaselän alueella
Tytöillä ACL-vammat PHV:n jälkeen
Nuorella urheilijalla tulee ottaa huomioon pituuskasvu myös, kun hänen suorituskykyään esimerkiksi testataan. Nuoren pelaajan suorituskyvylliset ominaisuudet voivat vaihdella paljonkin kovimman pituus- ja/tai painonkasvun aikana. Usein näissä tilanteissa erilaiset nopeus-, voima- ja ketteryystestien tulokset saattava heikentyä. Lisäksi tulosten vertaaminen on tärkeämpää kehitysvaiheeseen suhteutettuna kuin kronologiseen ikään verrattuna. Suomen Palloliiton ja Eerikkilän ylläpitämässä MyEway palvelussa pelaajien testitulokset saadaan esille järkevästi ja helposti ymmärrettävästi. Lisäksi MyEway:ssa pelaajan tuloksia voidaan arvioida suhteutettuna kehitysvaiheeseen, joka antaa realistisemman kuvan siitä millä tasolla pelaajan kukin ominaisuus on. Pelaaja saattaa olla nopeusominaisuuksissa tasolla 3 kronologiseen ikään suhteutettuna, mutta tasolla 5 kehitysvaiheeseen suhteutettuna.
Yhteenvetona tähän pituuden ja painon seurantaan nuorella urheilijalla haluisin kiteyttää, että sitä käytetään todennäköisesti vielä liian vähän. Tulevaisuudessa näen, että urheiluseurojen tulisi vielä vahvemmin ottaa pelaajan kehitysvaihe huomioon ja kehittää pelaajaa sen pohjalta. Tiedän itse esimerkkejä esimerkiksi Tanskasta, jossa pelaajat harjoittelevat seuran akatemiassa enemmän kehitysvaiheensa mukaisesti, eikä kronologisen iän mukaisesti. Toki tässäkin tilanteessa tulee huomioida se, että pelaajan tulee olla myös tarpeeksi hyvä pelaamaan vanhemmissa ikäluokissa, jos kehitysvaihe siihen suuntaan puoltaa. Haluaisin myös tämän blogitekstin avulla välittää viestin nuoren urheilijan vanhemmalle, että ottakaa huomioon pelaajan kehitysvaihe tukemisessa sekä kannustamisessa. Voi olla, että nuorella urheilijalla saattaa tulla puolen vuoden tai vuodenkin heikkoja jaksoja harrastuksessa, mutta usein kasvun jälkeen sieltä taas noustaan ylös kovaa vauhtia!
Lähteet:
Eerikkilä ja Suomen Palloliitto 2025. Kehitysvaihekohtainen harjoittelu ja ominaisuustestien tulkinta.